Päivän leffana: Muumit Rivieralla!

Jotkut olivat sanoneet, että haluavat minun kirjoittavan tuoreesta Muumit Rivieralla-leffasta ja  ajattelin nyt heti kirjoittaa arvion leffan äsken nähtyäni.

Iloinen yllätys leffaeväitä valitessani oli muuten se, että Juissipurkkeja saa muuten pitkulaisen muotoisina! Paljon kätevämpiä!

Menin avopuolisoni kanssa katsomaan Muumeja Rivieralla ja molemmat pidimme leffasta. Leffan tunnelmaa pilasi kyllä levottomat kakarat, eivät ne osaa istua yli tuntia paikallaan... Sitä paitsi, en veisi Jani-Petteri kuusivuotiasta katsomaan tätä leffaa, en edes tiedä miksi tätä oli markkinoitu lapsille. Kyseessä oli minusta enemmänkin K-12 muumit. Se, että ihanasta ja kaunistellusta muumianimaatiosta valitetaan, että poltellaan piippua, niin tässähän suoraan puhutaan eri alkoholeista ja ollaan krapulassa (Jotenkin huvittavaa, kun se alkoholin mainostamislakikin tulee...) Jos lapset halutaan kasvattaa tynnyrissä nykykasvatuksen mukaan, niin miksi tällaista leffaa markkinoidaan sitten lapsille? Ihan varmana kukkahattutädit nyt innostuvat ja valittavat Finnkinolle, että "Ne muumit siellä joivat alkoholia, tämä turmelee lapseni!!"

Lapset saattoivat ajatella, että "Jee muumit!! Hauskoja olentoja!", mutta näin aikuisena sitä katsoo vähän eri tavalla asioista. Luulen, että leffa oli kaikkein pienemmille katsojille pettymys, koska nämä muumit eivät olleet sen animaatiosarjan muumeja.

Sitä muuten huomaa hahmoissa ihmisen luonteenpiirteitä paremmin nyt. Niiskuneidille esimerkiksi elämä Rivieralla sopi mainiosti, sillä hän haluaa aina ihailua ja olla kaunis, muumipeikon ihailu ei riitä turhamaiselle neidille. Hän haki ihailua muualta. Muumipappa tutuistui leffassa taiteilijaan ja he rellestivät kahden kesken - villiä ja vapaata elämää, josta pappa pitää. Muumimamma taas ei osannut eikä halunnut olla hieno nainen ja halusi vaatimatonta elämää muumipeikon kanssa. Ja esim. se Surku-koira oli tosi sympaattinen, hän tarvitsi vain ystävän.

Äänistä sen verran, että...
+ Muumimamman ääni oli hyvä, mutta kukaan ei voita Ulla Tapanista.
+ Muumipapalla sama homma, alkuperäinen aina paras.
+ Niiskuneidillä oli myös hyvä, onneksi ei valittu mitään kimittävää akkaa rooliin.
+- Pikku Myyn oli ihan ok tuohon leffaan.
- Muumipeikon ääni oli ihan hirveä... Ei sopinut laisinkaan minun mielestä.
-  Mymmelin oli minusta jotenkin outo

Sivuhahmoilla oli hyvät äänet, isoimman pettymyksen tuotti muumipeikko.

Täytyisi paremmin tutustua niihin sarjakuvamuumeihin, mutta vaikka arvioinkin leffan "umpimähkää", sanon, että leffa ansaitsee * * * * tähteä :)